Ensimmäinen vuosi takana opiskelua ja katse tulevassa

Edellisestä postauksesta on jo aivan liian pitkä aika! Olen kieltämättä pohtinut, lukeeko itse blogia kukaan, lopetanko kirjoittamisen, jätänkö tämän tänne muille opintoja suunnitteleville vinkkivitoseksi jatkamalla vain Instagramin puolella? Jään pohtimaan asiaa.. ja nyt itse asiaan, josta tulin tänne kirjoittamaan, nimittäin:

Ensimmäinen kouluvuoteni polkuopiskelijana on nyt virallisesti takana. Väyläopintojen tai polkuopintojen aika päättyy 31.7. eli ensi sunnuntaina. Tämän jälkeen olen virallisesti liiketalous tradenomi AMK-tutkinto-opiskelija.
 

Syksyllä opinnot alkoivat minulle haastavana aamuna: olin viettänyt edellisen yön lapsen kanssa sairaalassa tutkimuksissa, joista juoksin suoraan tietokoneen äärelle infopäivään. Itse opinnot alkoivat pian tästä ja olin intoa täynnä. Syksyllä olin vielä työtön, joten opintoihin oli ruhtinaallisesti aikaa joka päivä lasten ollessa eskarissa ja koulussa. Vaikka väyläpuolella ollaankin "osa-aikaisia" opiskelijoita, työtä kyllä riitti paljon opiskellessa uutta. Lopulta sain kerättyä mukavat 36 opintopistettä syksyn aikana.

Tammikuu minulla meni vuorostaan aikamoisessa sumussa ja humussa: uudet kurssit ja niiden minulle todella haastavat sisällöt, täysin uudenlainen työ IT-alalla ja päälle kummankin lapsen yli kaksi viikkoa kestävä korona-karanteeni kotona loivat päälleni kyllä sellaisen stressitason että huhhuh! Maaliskuussa stressi alkoi purkaantumaan kun sain kasaan tutkintopuolelle tarvittavat 45 opintopistettä. Kevätkauden lopputulema olikin 29 opintopistettä. Yhteensä toukokuussa minulla olikin kasassa niitä jo 65!

Syksyllä koulun alkaessa olin pohtinut suuntautuvani vahvasti logistiikkaan, joten kesäksi nappasin Campusonlinen kautta JAMKista Kuljetusmuodot-kurssin sekä oman kouluni Risk Managementin, joista tulen vielä samaan yhteensä 8 op ennen tutkinto-opintojen alkua. Logistiikan lisäksi minua kiinnostaa paljon organisaatio ja sen kehittäminen, joten se olkoon myös yksi suuntautumisen polku logistiikan lisäksi tulevissa opinnoissa.

Pääsin keväällä Jonna Lemmetin testivaiheessa olevaan osaamiskartoitukseen, jossa käytiin läpi itsetuntemusta, koulutusta, työelämää ja vapaa-aikaa, joista etsittiin omaa osaamista. Tämä vahvisti yllättäen omia salaisia ajatuksia kehittämistyöhön suuntautumiseen. Jonnan kanssa vietetty pari tuntinen sai minut ymmärtämään paremmin itseäni ja valintoja, joita olin tehnyt. Kävimme läpi asioita eri näkökulmista lapsuudesta aikuisuuteen: oli jännä huomata, kuinka lapsena leikityt leikit ja pelatut pelit ovat jo olleet suuntaa antavia. Tämä avarsi silmiä aivan erilaisestä näkökulmasta, mitä olisin osannut kuvitella!

Kaikkiaan polkuopiskelijana vuosi meni samantyylisesti kuin luokkani tutkinto-opiskelijoilla. Perustimme oman Whatsapp-ryhmän muiden polkuopiskelijoiden kanssa, jossa kävimme läpi meitä koskevia asioita: selkeästi suurimpana haasteena vuoden aikana näkyi sekalainen informaatio: emme tienneet voimmeko ilmoittautua tuleville syksyn kursseille vai, olimmeko oikeutettuja tiettyihin kursseihin vai ei, milloin saamme tietää asioita koskien tutkintopuolta.. Asioita nousi usein esille ja yhdessä niitä selvitettiin ja infottiin toisiamme. Selvitimme asioita koulumme opintotoimiston kautta, josta tuli eri informaatiota kuin itse opettajilta asioiden suhteen. Välillä tuntui, että meidän unohdettiin olevan polkuopiskelijoita ja neuvoja sai vain jatkuvasti kysymällä. Lopulta yhtä vaille kaikki luokkamme polkuopiskelijat hakivat tutkintopuolelle. 

Kaikkiaan minulla on fiilikset todella hyvät tulevaa syksyä kohtaan: suunnitelmissa on niin perusopintoja, logistiikkaa kuin johtamisopintoja ja kieliopintoja! Niistä tulossa lisää Instagramin puolelle, kunhan pääsen uudella opintonumerollani kursseille ilmottautumaan.

Syksyllä tavoitteenani on saada  25-30 opintopistettä, ja samalla tehdä osa-aikaisesti töitä sen verran, että olen kuitenkin oikeutettu opintotukeen- ja lainaan. Viimeisimmät kurssivalinnat saan kuitenkin lopulta tehtyä vasta elokuun puolella, kun uudet tunnukset ja koulu on lähtenyt taas käyntiin.

Näihin fiiliksiin, Ciao!

Etsinnässä osa-aikaista etätyötä, kiitos.

Opiskelujen ohella olen katsellut mahdollisia työpaikkoja uudelta alalta. Varsinkin nyt, kun aloitan polku-opiskelijana enkä ole saamassa sosiaalietuuksia opiskeluun, olisi osa-aikainen työpaikka todella tärkeä taloudelliselta kannalta. Kimurantimman tästä vielä tekee väliaikainen asuminen ulkomailla: työn tulisi olla täysin etänä tehtävää, Suomessa tapahtuvaa ja mielellään osa-aikaista opiskelujen vuoksi. Kombinaatio on haastava, miltein mahdoton. Löysinkin kaikin puolin hyvän oloisen työpaikkailmoituksen, johon tein hakemuksen ja liitin päivitetyn CV:ni. Sen lisäksi, että työpaikka sisälsi yllämainitut haaveet, oli se oman ajatusmaailmani mukainen.

 

Yllätykseksi sainkin vastauksen, jossa yrityksestä pyydettiin tekemään työnäyte. Aikaa olisi heinäkuu ja haastattelut pidettäisiin elokuun aikana. Tein jotain aivan uutta. Vaikka olen kirjoittanut Italian viemää -blogia toista vuotta ja minulla on ollut sille Facebook- ja Instagramtilit, en ole koskaan tehnyt sosiaalisen median suunnitelmaa, jota yritys minulta pyysi. Tutkin internetistä somesuunnitelmien pohjia, etsin tietoa ja tein pyydetyn työnäytteen saadun tiedon pohjalta. 

Työpaikasta ei kuulunut elokuun puoleenväliin mennessä mitään, joten laitoin kyselyä perään. Mikäli työpaikka oli mennyt, halusin kuulla palautetta tekemästäni näytteestä ja kuulla ammattilaisen mielipiteen niistä. Kävi ilmi, että sähköpostini oli eksynyt spam-kansioon, mutta vielä ei ollut myöhäistä. Tekemäni työnäyte oli sen verran hyvä, että pääsin ryhmähaastatteluun mukaan. Ryhmähaastattelu oli elämäni ensimmäinen.

Olen edellisessä työssäni sosiaalialalla sparrannut asiakkaita työhaastatteluihin monesti. Olemme käyneet läpi, miten niihin kannattaa varautua, mitä siellä kysytään, peruskauraa siis.. Nyt olin itse samassa tilanteessa monen vuoden tauon jälkeen. Vielä illalla kävin läpi hakemukseni, somesuunnitelman sekä yrityksen netti- ja somesivustot. Olin pohtinut vahvuuksiani sekä heikkouksiakin, olin valmistautunut... mutta H-hetkellä, kun minua pyydettiin kertomaan vahvuuteni ja heikkouteni: suuni meni kiinni ja hiljenin täysin. Sitten nauroin. Menin siis täysin lukkoon. Tiedän hyvin heikkoukseni ja vahvuuteni. Olen säntillinen, hyvä kirjoittamaan, olen pikkutarkka lähes kaikista tekemisistäni. Tuossa hetkessä minun teki mieli vajota pöydän alle ja sulkea näyttö. Keräsin kuitenkin itseni ja yritin osallistua ja näyttää osaamiseni jäljellä olevan ajan puitteissa. Olisin voinut vastata kaikkiin muihin kysymyksiin, mutta tuo yksinkertainen kysymys.. kerrassaan nolotti!

Olin ymmärtääkseni vähiten kokemusta omaava hakija tässä ryhmässä ja toivoin todella saavani paikan. Uskon, että saisin paikasta paljon lisää tulevaan kouluuni markkinoinnin ja myynnin saralla, ja uskon että uusin silmin alaa katsovana, olisin kyennyt tarjoamaan myös yritykselle uutta näkökantaa asioihin. 

Kotimatkalla Suomesta Italiaan sain sähköpostia haastattelijalta: en saanut paikkaa. Tämä ei minua yllättänyt. Kokemuksena kaikki oli kuitenkin vuosien jälkeen tervetullutta ja innostavaa. Lisäksi haastattelijan lähettämä tsemppaava sähköpostiviesti sai minut hyvälle mielelle. Jatkan siis työpaikkojen silmällä pitämistä. Jos vaikka jotain pientä löytyisi koulun ohelle. 

Polkuopinnoilla opiskelun alkuun

Polkuopinnoilla mahdollisesti tutkinto-opiskelijaksi, mutta mitä ovat nämä mystiset polkuopinnot?
 

En päässyt suoraan koulunpenkille kevään toisessa haussa. Muun muassa Helsingin Sanomat uutisoivat hakijoita olleen tänä vuonna paljon enemmän aikaisempaan. Olisiko koronalla ollut osuutta, että moni päätti hakea opiskelemaan. Itse jäin lopulta kahdeksannelle varasijalle ensimmäiseen hakupaikkaani. Harmitti, mutta samalla olin tyytyväinen: olin päässyt aika lähelle koulua. Haun aikana minulle tuli ykkösvaihtoehtoni koulusta sähköposti, jossa kerrottiin mahdollisuudesta aloittaa opiskelut polkuopintojen kautta saman tutkinto-oppilaiden ryhmän kanssa. Ammattikorkeakoulusta riippuen polkuopintopaikkoja on tarjolla rajoitetusti noin 5-10 hakijalle.

Aloin etsimään enemmän tietoa polkuopinnoista ja yllätyin positiivisesti. Useimmiten polkuopintohaku alkaa, kun kaikki oikean haun tulokset ovat varmistuneet. Kouluun pääsee useiden ammattikorkeakoulujen hakujen mukaan siinä järjestyksessä, kun on paikkaa hakenut. Oma hakuni olikin erilainen tältä osin. Omaan hakuuni pystyi hakemaan vain ne, jotka olivat keväällä osallistuneet valintakurssiin. Paikan saisi sen mukaan, miten oli sijoittunut kurssin aikana.

Hain polkuopiskelijaksi heti, kun paikat aukesi ja viikon päästä sain tiedon, että olen valittu. Polkuopiskelijana teen tutkinto-opiskelijoiden kanssa samaan tahtiin kursseja. Käytännössä opiskelen tutkinto-opiskelijoiden kanssa samassa ryhmässä, mutta ilman sosiaalietuuksia valtiolta. En voi saada opintotukea, opintolainaa tai muita tutkinto-opiskelijoille tarkoitettuja opintososiaalisia etuuksia. Lisäksi maksan tietyn summan lukuvuosimaksua, sillä opiskeluni on avointa ammattikorkeakoulua. Koulusta riippuen lukuvuosimaksu on 200-450 euroa. Selkeästi pääkaupunkiseudulla olevat ammattikorkeakoulut ovat kalliimpia. Ensimmäisen lukuvuoden jälkeen pitää olla koossa vähintään 45-65 opintopisteitä ammattikorkeakoulusta riippuen voidakseen hakea tutkinto-opiskelijaksi.

Vaikka maksan koulusta ja keräisin opintopisteet, en välttämättä pääse suoraan tutkinto-opiskelijaksi vuoden jälkeen. Polkuopiskelijoille on ensimmäisen lukuvuoden lopussa oma haku, jolla he hakevat kouluun tutkinto-opiskelijaksi. Aina kaikille ei välttämättä ole paikkoja, vaikka polkuopiskelijana tähdätäänkin tutkintopuolelle. Kokonaista tutkintoa polkuopiskelijana ei siis voi käydä.

Ennen polkuopiskeluun hakemista olisikin hyvä käyttää hetki seuraavien asioiden pohtimiseen:
Onko minulla aikaa opiskella?
Miten yhdistän mahdollisen työssäkäynnin opiskeluun?
Kuinka kustannan opiskelun ilman työtä?

Vaikka opiskeluni on täysin verkossa, vaikuttaa se paljon tulevaan ajankäyttööni. Tämän vuoksi pohdin jo alkuvuodesta mahdollista aikataulutusta opiskelijana. Tein muun muassa Jyväskylän avoimen yliopiston kurssin, jossa pohditttiin omia opiskelutapoja ja ajankäyttöä. Lapseni ovat nyt sen ikäisiä, että ovat joko koulussa tai päiväkodissa. Tämän vuoksi minulla jää syksystä paljon aikaa ,varsinkin aamupäivät käyttää kouluun. Koska opiskelu on etänä, voin käyttää myös iltaisin tunteja siihen lasten mentyä aikaisin nukkumaan. 

Vaikeampi onkin löytää vastaus, kuinka rahoitan opintoni. Tällä hetkellä olen työtön ja ainoa työ, jota voin vastaanottaa, on täysin etänä tehtävä työ. Aikuiskoulutustukea en voi saada, sillä jouduin irtisanoutumaan edellisestä työpaikastani pitkän työmatkan vuoksi (2000km) toukokuussa enkä asu Suomessa, vaikka olenkin siellä kirjoilla. Olen yrittänyt etsiä tulevalle alalle palkallisia harjoittelijan töitä ja kirjoittanut avoimia hakemuksia. Aika näyttää, saanko osa-aikatyötä itselleni opiskelujen ohelle.

Lähteet:
Eri ammattikorkeakoulujen internet-sivut, kuten:
www.lab.fi/fi/koulutus/avoinamk/polkuopinnot
www.samk.fi/opiskelu/hae-opiskelijaksi/avoin-amk/polkuopinnot/
www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/avoin-amk/polkuopinnot/